Vapaalaskun suosio kasvaa - katso asiantuntijoiden vinkit alkuun pääsemiseksi

Hoidettujen rinteiden ulkopuolella laskeminen yhdistää jännityksen ja luonnossa liikkumisen.

- Se tunne on ihan toisesta maailmasta.

- Joskus olen sanonut, että se tuntuu samalta kuin vetäisi veneellä aivan tyynellä järvellä, ettei se pompi yhteen.

- Se vaan on ihan ultimaattinen fiilis… Parasta mitä voi kokea.

Vapaalaskun herättämiä tuntemuksia on vaikea kuvailla muille ihmisille, ehkä jopa mahdotonta, kuten edellä olevista kokeneiden vapaalaskijoiden yrityksistä voi päätellä. Siitä huolimatta, tai ehkä juuri sen takia, merkittyjen rinteiden laskemisen suosio on kasvanut hirmuista vauhtia viimeisten vuosien ajan.

Ville Puominen (keskellä) esittelee erilaisia lapiovaihtoehtoja Janne Kairalalle ja Elina Ruokaselle.

- Luonnossa liikkuminen on täällä pohjoisessa ihmisille tärkeää. Vapaalaskussa yhdistyy sen lisäksi myös urheilu. Kuten nimi sanookin, voi sitä tehdä jokainen itselle parhaiten sopivalla tavalla, kertoo Rovaniemen Intersportin Ville Puominen.

Puominen tietää mistä puhuu. Hän teki ensimmäiset vapaalaskumatkansa Norjaan jo kymmenisen vuotta sitten lumilautansa kanssa ja nyt lajin suosion kasvu on tuonut vapaalaskuvälineet myös Rovaniemen Intersportiin, jossa järjestettiin aiheen tiimoilta vapaalaskuilta. Ohjelmassa oli muun muassa välineisiin tutustumista ja ruotsalaisen vuoristopelastajan ja -oppaan Andreas Bergwallin luento.

Kynnyskysymys monelle vapaalaskusta kiinnostuneelle on alkuun pääseminen. Puominen suosittelee lähtemään rauhallisesti liikenteeseen.

- Ei kannata päättää kerralla, että nyt aloitan vapaalaskun, vaan tutustua lajiin pikkuhiljaa. Esimerkiksi Ounasvaaran ja Levin uudet vapaalaskurinteet tarjoavat hyvän mahdollisuuden lajin kokeiluun.

Ammattilaislumilautailija Antti Autti suosittelee myös vapaalaskun aloittamista sellaisista paikoista, joihin hissit kuljettavat.

- Ja kannattaa ottaa paljon selvää asioista etukäteen, vinkkaa Autti.

Vaikka perusidea on sama kaikessa laskettelussa, tuo vapaalasku mukanaan erilaisia välineitä ja uudenlaisia riskejä. Pehmeän lumen laskemiseen suunnitellut sukset ja laudat eroavat huomattavasti rinteisiin tarkoitetuista serkuistaan: sukset ovat pidempiä ja leveämpiä eivätkä eroavaisuudet lopu siihen.

Antti Autti ja Haglöfsin Jari Rahko antoivat vinkkejä vapaalaskun kerrospukeutumiseen.

Sekä suksien että lautojen kärjessä on niin sanottua rockeria, eli kärki nousee yleensä jo 20-30 senttimetriä tavallista aiemmin, mikä parantaa entisestään välineen kantavuutta syvässä lumessa.

- Niin sanotuilla All Mountain -suksilla pääsee alkuun ja kokeilemaan, mutta niillä ei saa kuitenkaan täyttä iloa irti. Kapeat rinnesukset uppoavat pehmeään lumeen. Sitä vastoin vapaalaskusukset ja -laudat eivät ole omimmillaan hoidetussa jäisessä rinteessä, ketoo Puominen.

Puominen toteaa myös, ettei ammattitaitoinenkaan myyjä voi korvata omaa testikokemusta.

- Ounasvaaralla on koko talven K2:n, hiihtokeskuksen ja meidän yhteinen test center, jossa voi testata vapaalaskuun tarkoitettuja suksia ja lautoja, milloin itselle sopii. Lisäksi meillä on tulossa useampia testipäiviä Ounasvaaralle talven aikana, jolloin laskemiseen saa vinkkejä myös asiantuntijoilta.

Turvallisuus edellä

Vapaalaskun suurimmat riskit liittyvät kaatumisiin ja lumivyöryihin.

- Asenteet turvallisuusasioissa eivät ole kehittyneet samaa vauhtia välineiden sekä turvallisuusvarusteiden kanssa. Nykyiset varusteet mahdollistavat laskemisen todella kovaa myös rinteiden ulkopuolella, mikä kasvattaa kaatumisten vakavuutta, sanoo Andreas Bergwall.

Bergwallilla on 30 vuoden kokemus pelastustöistä vuorilla ja jäätiköillä. Kokenut vapaalaskija painottaakin harkinnan merkitystä rinteiden ulkopuolella, mutta ei halua pelotella turhaan.

Ruotsalainen vuoristopelastaja ja -opas Andreas Bergwall kertoi vapaalaskusta kiinnostuneille lajin turvallisesta harjoittamisesta.

- Lumivyöryriski on hyvin pieni alle 30-asteisissa rinteissä, ja sellaisessakin rinteessä voi nauttia erittäin paljon vapaalaskusta.

Vertailun vuoksi on hyvä mainita, että Suomen jyrkimmät hoidetut rinteet ovat noin 28-asteisia. Lumiturvallisuusasiat saattavat tuntua aluksi vaikeilta käsittää, mutta tietoa on hyvin saatavilla kirjoista, internetistä ja erilaisilta kursseilta. Myös kokeneemmilta laskukavereilta voi oppia paljon. Niin on tehnyt myös Elina Ruokanen, joka hurahti vapaalaskuun muutamia vuosia sitten.

- Jatkuvaa opettelua se on, ja pitää olla todella nöyrä, sanoo Ruokanen viitaten niin lumiturvallisuuteen kuin vapaalaskuun yleisesti.

- Pitää tietää miten minimoida riskit, ja olla oikeanlaiset välineet, toteaa kaksikosta kokeneempi vapaalaskija Janne Kairala.

Vaikka Bergwall puhuu painokkaasti riskeistä, ei kyse ole pelottelusta, vaan tarkoitus saada ihmiset nauttimaan turvallisesti vapaalaskun mahdollisuuksista. Informaatiotulva voi olla melkoinen aloittelijan korville, mutta kuten Puominen totesi, kannattaa harrastusta aloitella pikkuhiljaa. On myös ehdottoman tärkeä muistaa, ettei kysyvä tieltä eksy.

- Meillä on tässä laskettelupuolella minun lisäkseni Juhana Häppölä ja Ville Miettunen. Kaikilla kolmella on todella paljon kokemusta vapaalaskusta. Myös Miettusella vaikka hän laskikin vielä Sotshin olympialaisissa kumpareikkoa, naurahtaa Puominen.

Intersportin Ville Puomisella on itsellä vuosikausien kokemus vapaalaskusta ja mies pääsee vihdoin hyödyntämään tietotaitoaan myös työssään.

Kolmikolle kertyy talvisin hirveä määrä laskupäiviä sekä Pohjois-Suomessa että naapurimaissa.

- Meiltä voi tulla kysymään välineiden lisäksi myös laskupaikoista. Talven mittaan saa myös aika ajantasaista tietoa eri paikkojen lumitilanteista.

Monet lähtevät vapaalaskun perässä Alpeille tai vielä kauemmas, mutta Puominen ampuu alas mielikuvan, että pehmeän lumen perässä pitäisi mennä merta edemmäs kalaan.

- Laskin itse viime talvena Levillä parasta suomipuuteria ikinä. Täällä kyllä löytyy jyrkkiä ja hyviä laskuja, mutta ne eivät ole niin pitkiä kuin muualla.

Myös ammattivapaalaskija Autti liputtaa koti-Suomen puolesta.

- Pyhä on erittäin hyvä, ja jos haluaa itse kiivetä, niin Pallas on todella eksoottinen. Lisäksi Rukalla ja Itä-Suomessa tulee paljon lunta, vaikka mäet ovat lyhyempiä.