Tarkkaa vai sameaa?

Brilletin Hannele ja Satu kannustavat paikallisia huolehtimaan näöstään, sillä silmäsairaudet voi yllättää vaivihkaa. Kummastakaan ei pitänyt alun perin tulla silmätautien erikoislääkäriä, mutta näkö veti puoleensa.

Silmätautien erikoislääkärit Satu Alapuranen ja Hannele Typpö

Useille silmälasien omistajille näön heikentyminen tulee yllätyksenä. Vuosien saatossa näkökenttä ei olekaan enää yhtä skarppi ja näkö on salakavalasti huonontunut ennen kuin sitä itse edes huomaa. Joskus sitä ei huomaa ollenkaan.

- ”Se näkö on niin tärkeä” on yleisin kommentti, jonka ihmiset sanovat, kun heidän näössään on todettu jotain poikkeavaa, kertoo Brilletin silmätautien erikoislääkäri Satu Alapuranen.

- Niinhän se menee, että jos ei ole mitään oireita ja näet sen, mitä tarttee nähdä, niin ei tule lähettyä silmätarkastukseen. Ne potilaat sitten, joilla on jokin silmäsairaus sanovat toistamiseen, että näkö on erittäin tärkeä, lisää Brilletin toinen silmätautien erikoislääkäri Hannele Typpö.

Silmäpohjan rappeuma, glaukooma ja kuivasilmäisyys ovat muutamia yleisiä silmätauteja huonon näön rinnalla. Näihin on helposti saatavilla hoitoa, mutta ongelma piilee niiden diagnosoinnissa. Jos ihminen ei tutkituta silmiään, on niitä mahdoton todeta ja hoitaa.

- Silmiä kannattaa ihan oikeasti tutkituttaa muutaman vuoden välein. Silmät voivat aiheena kuulostaa tylsiltä, mutta päivän päätteeksi moni meistä valitsisi varmasti näön kaikista aisteista tärkeimmäksi. Se on sen verran arvokas asia, että niiden kuntoa kannattaa tutkia aina aika ajoin. Näin varmistat myös, että jos siellä on jotakin, se havaitaan varhaisessa vaiheessa, sanoo Satu.

Yksi kotona helposti havaittava tauti on silmien kuivumisoireilu, joka on yleistynyt viime vuosina.

- Tästä saa puhua potilaille todella paljon. Ympäristö altistaa nykyään kuivasilmäisyydelle, kun olemme tehokkaasti koneistettujen ilmastointijärjestelmien ympäröimänä niin autossa, kotona, työpaikalla kuin koulussa. Myös lääkkeet, kuten verenpainelääkkeet altistavat silmien kuivuudelle, kertoo Hannele.

Glaukooma on puolestaan yleisimmistä silmätaudeista vakavin, sillä se on oireeton ja hoitamattomana sokeuttava. Yleensä silmänpainetauti diagnosoidaan myöhäisessä vaiheessa eikä pelkkä silmänpaineen mittaus riitä tähän.

- Tämä ei anna oikeaa kokonaiskuvaa taudista, vaan aina pitäisi tarkistaa myös silmänpohja. Glaukoomassa paine ei välttämättä ole korkea sen nimestä huolimatta, painottaa Satu.

- Näkökin voi olla huipputarkka, mutta silmässä isot vauriot. Silmäpohjan rappeumassa muutoksen näkee puolestaan aina. Toki muutos tulee hissukseen vuosien saatossa, joten sekin voi joillain mennä ohi, kun hitaasti huononevaan näköön tottuu, lisää Hannele.

Vaivihkaa silmälääkäriksi

Salakavalien silmätautien tapaan Hannelesta ja Sadusta tuli kuin vaivihkaa silmätautien erikoislääkäreitä.

- Opiskellessani lääkäriksi meillä oli silmätautien kurssi ja muistan vieläkin, kuinka ajattelin, että mää en ainakaan ala ikinä silmälääkäriksi, nauraa Inarista syntyjään tuleva Satu.

- Sitten se alkoi kummasti kuitenkin kiinnostaa jossain vaiheessa. Tuli olo, että tämä on parasta tällä alalla, mitä oli siihen mennessä tehnyt.

Takana oli töitä terveyskeskuksessa, työterveyshuollossa, gynekologisella ja muun muassa ihotautipuolella. Silmät voitti.

Tervolalaiselle Hannelelle kävi samalla tavalla. Kokeiltuaan monia erikoisaloja, hän aloitti sijaisena silmäosastolla ja kesäloman jälkeen tultuaan takaisin töihin Hannele totesi ”Kylläpä on kiva olla taas töissä.” Moista outoutta ei ollut ennen päässyt suusta ja niinpä Hannele marssi saman tien ylilääkärin luo ja sanoi, että tänne voisi jäädä pidemmäksi aikaa.

- Ei huono lomalta paluu, nauraa Hannele.